Seuran historia

Palokunnan urheiluseurasta nykypäivään

Urheiluseura Voiman perustava kokous pidettiin nykyisellä Vammalan Seukulla, silloisessa palokunnantalossa perjantaina 23. syyskuuta 1908. Seuran alkuperäinen nimi oli Tyrvään VPK:n voimistelu- ja urheiluseura Voima, sittemmin Tyrvään Voima, Tyrvään – Vammalan Voima ja 1960 -luvun lopulta lähtien Vammalan seudun Voima.

Seuran historiaa on dokumentoitu kiitettävästi. Reino Saloniemi kirjoitti seuran 40 vuotishistoriikin 1948, jonka Kalevi Sillanpää täydensi seuran 50 vuotisjuhliin 1958. Saloniemi laati 10 vuotta koskevat historiikit 1968 ja 1978 sekä yhteenvedon seuran historiasta vuosilta 1908 – 1988 seuran täyttäessä 80 vuotta. Museonhoitaja Esko Pietilä laati katsauksen vuosilta 1989 – 1998 ja viimeinen historiikki ”Voimakkaasti toista sataa” julkaistiin viisi vuotta sitten. Koska historiikkeja on kirjoitettu, tasaisin välein, on senttien, sekuntien, minuuttien ja metrin seuraaminen, joita urheilussa mitataan, ollut sangen kattavaa.

Maailma ympärillämme oli 110 vuotta sitten aivan toisenlainen kuin nyt mutta yksi asia oli jo yli sata vuotta sitten ratkaisevassa asemassa eli raha. Liittymällä palokunnan alaiseksi seura sai käyttöönsä palokunnantalon juhlasalin ja nämä olosuhteet täyttivät 110 vuotta sitten liikunnalliset sisäliikuntatarpeet – parempia ei paikkakunnalla ollut tarjolla. Voiman syntysanojen lausujan kerrotaan olleen Porista paikkakunnalle muuttaneen innokkaan urheilumiehen Vilho Nummelinin. Toinen alkuaikojen voimahahmo oli seuran ensimmäinen puheenjohtaja Yrjö Järvinen. Ensimmäisen vuosikymmenen loppupuolen tärkein hahmo oli kuitenkin seuran puheenjohtaja Aaro Rautajoki, jonka elämä kuitenkin päättyi traagisesti sisällissodan riehuessa paikkakunnalla talvella 1918. Tätä ennen Voima oli ehtinyt itsenäistyä itsenäiseksi yhdistykseksi vuonna 1917. Ensimmäiseen vuosikymmeneen mahtui mm. urheilupaikkojen rakentamista niin torikentälle kuin Kaalisaareenkin mutta myös mittavia yli 1000 henkeä kerääviä urheilujuhlia järjestettiin.

Alkuvuosien ohjelmaan kuuluivat yleisurheilu, voimistelu, paini ja hiihto. Ensimmäinen SM -mitali tuli seuralle jo vuonna 1911, kun Yrjö Taipale juoksi pronssia niin 5000 kuin 10 000 metrillä edellään vain Kolehmaisen veljekset Hannes ja Tatu.

Siirryttäessä itsenäiseen Suomeen ja seuran toiselle vuosikymmenelle seuralla oli paikkakunnalla kaksi uutta kilpailijaa TUL:n Vammalan Kisa ja erityisesti hiihtoon keskittynyt Tyrvään suojeluskunta. Urheilullinen menestys jäi tällä vuosikymmenellä vaatimattomaksi eikä toiminnassa muutoinkaan tainnut olla alkuaikojen ”paloa”. Lajikirjoon tuli mukaan kuitenkin ainakin jalkapallo.

Kuten koko Suomessa oli 1930 – luku myös vahvaa kasvun aikaa. Kesällä 1930 kilpailtiin ensimmäisen kerran seuran silloisen puheenjohtajan R.O. Bäckmanin aloitteesta nykyään maamme vanhimmassa edelleen kilpailtavassa seuraottelussa Voima-Luja-KKV.

Kaalisaaren kenttä korjattiin Vammalan kauppalan toimesta ja suojeluskunta rakensi hyppyrimäen Kukkuriin. Urheilumuotoina mukaan tulivat nyrkkeily, mäkihyppy ja suunnistus. Vuosikymmenen menestylaji oli kolmiloikka, Heikki Mäkinen voitti Suomen mestaruuden ja Jouko Nore’n ylsi EM-pronssille 1938.

Neljäs vuosikymmen alkoi vaivalloisesti, talvella oli urheilijoita mutta ei toimitsijoita kilpailujen järjestämiseen – ongelma ei siis ole vain tätä päivää.

Syksyllä 1939 alkanut talvisota keskeytti luonnollisesti kaiken kilpaurheilun. Sodan aikana Tyrväälle siirtyi Helsingistä Asevarikko 1 nimellä tuolloin toiminut armeijan yksikkö tuoden mukanaan mm. tunnetun nyrkkeilymiehen Valle Stenvallin, joka jo kesällä 1940 valittiin seuran puheenjohtajaksi ja hänen puheenjohtajakautensa kesti aina vuoteen 1953. Nyrkkeilystä muodostuikin lähes kolmeksi vuosikymmeneksi Voimanvahva laji, harrastuksen kuitenkin hiipuessa 1960 -luvun loppupuolella.

Sodan jälkeen elämä ja sen mukana myös urheilutoiminta alkoi palata vähitellen entiselleen, valitettavan monen nimet oli kirjoitettu Pro Patria tauluihin tai sota oli muuten vienyt parhaan terän urheilijanuorukaisten kilpaurheiluuralta.

Vammalaan liikunnanopettajaksi 1940 -luvun lopulla muuttanut Väinö Suvivuo voitti Kalevan kisoissa aitamatkoilla kolme kultaa ja kaksi hopeaa mutta Olympiaedustus 1948 jäi saamatta valuuttapulan takia.

Hiihtoa harrastettiin piirin tasolla mutta mäkihypyn harjoittelu oli siirrettävä Kukkurista Keikyään ja Nokialle hyppyrimäen purkamisen johdosta.

Tultaessa seuran viidennelle vuosikymmenelle Suomessa oli olympiahuumaa ja Voiman nuoret yleisurheilijat voittivat mitaleja nuorten SM-kisoissa. Urheilupaikkoihin saatiin huomattava parannus, kun Tyrvään kunnan rakennuttama keskusurheilukenttä vihittiin käyttöön 1953. Kenttä on kuuden vuosikymmenen aikana siirtynyt sijansa Lousajaan päin ja sitä on vuosikymmenien aikana korjattu useampaan kertaan. Kentällä seura järjesti vuosikymmenen kuluessa nuorten SM-kisat ja naisten Suomi-Ruotsi maaottelun 1957.

Suunnistajat ja jalkapalloilijat perustivat omat erikoisseuransa 1950 -luvun puolivälissä. Nyrkkeilyssä saavutettiin SM-mitaleja ja myös maatotteluedustuksia oli voimalaisilla. Paini tuli myös vahvasti mukaan seuran urheilumuotoihin vetäjänään pitkän uran seurassa tehnyt Hannu Haapaniemi.

Voimassa 1960 -luku oli uuden rakentamisen aikaa. Vahva voimalainen oli puheenjohtaja Reino Saloniemi mutta vetäjiksi tulivat myös pitkän ja menestyksekkään uran seuran jaostoissa tehneet Albert Nuutila ja Jukka Kivi. Yleisurheilussa Voima nousi tuolla vuosikymmenelle Satakunnan piirin parhaaksi seuraksi ja koko maassakin 10 parhaan seuran joukkoon. Erityisesti nuorten sarjoista tuli menestystä. Matti Jokiniitty, Sinikka Kyntöjärvi, Heikki Saloniemi, Terttu Mäki-Laurila ja Unto Selin yltivät aina Suomen mestaruuteen asti.

Hiihdossa naiset toivat seuralle menestystä Sinikka Punto eturivissä. Hän vaikutti useilla vuosikymmenillä seuramme hiihdossa niin kilpailijan kuin muussakin toiminnassa.

Urheiluseuramme on tunnettu nimellä Vammalan seudun Voima vuodesta 1968, jolloin Kiikan Riento ja Karkun Karku fuusioituivat Voimaan.  Vuosikymmeneen mahtuu myös Ellivuori-projekti yhdessä mm. Tampereen Pyrinnön kanssa. Parhaimmillaan Ellivuoren juhannusjuhlat keräsivät 10 000 päisen juhlayleisön mutta kultakaivosta Ellivuoresta ei seuroille tullut ja taisivat monet seuramme vaikuttajat olla takaajinakin Ellivuori-säätiön toiminnassa.

Seuran seitsemännellä vuosikymmenellä eli 1970 -luvulla hiihto kehittyi vahvasti Jukka Kiven johdolla. Maakuntaviestissä seura otti vuosikymmenen alkupuolella neljä voittoa ja oli muillakin mittareilla piirin voimakkain hiihtoseura ja oli lähes koko vuosikymmenen valioluokan seura. Monet kiertopalkinnotkin kiertyivät Voiman palkintokaappiin. Jouko Järä, Erkki Pellikka, Matti Mäkelä, Markku Heikkonen muutaman mainitakseni olivat vahvasti mukana.

Yleisurheilutoimintaa piristi kesäksi 1974 korjattu uusi 8 ratainen keskuskenttä. Vain katsomo jäi uupumaan ja se saatiin vasta SM-viesteihin 1998. Vuosikymmenen aikana seuran urheilijat saavuttivat 40 SM -mitalia, joista 13 kultaisia. Ari-Pekka Gylling on seuramme nimekkäin kestävyysjuoksija tällä Suomalaisen kestävyysjuoksun kultaisella vuosikymmenellä juosten mm. maratonin ennätyksekseen 2.17.32,0. Toinen vahva nimi oli keskimatkoilla Heikki Saloniemi, jolla edelleen on seuraennätys 800 metrillä. Seura oli piirin vahvin seura nuorisourheilussa voittaen silloin A ja B nuorten piiriottelun 15 kertaa peräkkäin vuodesta 1962 lähtien.

Reino Saloniemi kirjoitti seuran vuosikymmenen historiikissa: ”Kymmenvuotiskaudella 1969-1978 on Voimalla ollut lukuisia lupaavia urheilijoita, mutta kukaan ei ole jaksanut huipulle asti.” Monen lahjakkaan nuoren yleisurheilijan ura loppui 1970- luvun lopulla. Saloniemen toiveen täyttivät kuitenkin aivan seuraavan kymmenvuotiskauden alussa Tarja Koskelo ja Tapio Kallio, jotka jatkoivat jo nuorena alkanutta uraa aina yleiseen sarjaan ja mestaruuksiin asti.

Keskuskentän uudistamisen jälkeen Voimasta muodostui jälleen vahva kilpailujen järjestäjä SM -kisoja ja seuraotteluita myöten. Myös kesällä 1975 alkaneet Timanttikisat lukuisine huippu-urheilijoineen ovat vuosikymmenien aikana keränneet runsaasti yleisöä kentän laidalle.

Seuran menestyjiä vuosina 1978 – 88 olivat Tarjan ja Tapion lisäksi mm. Markku Peuramäki, Eero Sten, Harri Reunanen, Heimo Honkala.

Seuraavan vuosikymmenen alkupuolen menestyjiä olivat seuran kestävyysjuoksijat, joista mainittakoon Tuula ja Antti Kero, Ville-Veikko ja Jussi Hynninen sekä heidän jälkeensä mm. Minna ja Sanna Haronoja sekä Mirka Viitamaa. Hiihdossa Maarit Kauppi hiihti talvella 1990 seuran ensimmäisen SM-mitalin T16 sarjassa. Vuosikymmenen aikana järjestettiin myös ensimmäiset Hornion hiihdot ja opeteltiin uutta hiihtotyyliä.

Seuran täyttäessä 90 vuotta 1998 se järjesti yleisurheilun SM- viestit. Varmaankin kovimmat kisat mitä yleisurheilussa paikkakunnalla voi järjestää.

Siirryttäessä uudelle vuosituhannelle seuran toiminnassa alkoivat myös uudet toimijat ja urheilijat kantamaan vastuuta. Edellisen vuosikymmenen kestävyysjuoksijat lopettelivat uraansa. Ariel Mäki-Soini ja Mikko Viitamaa ovat tämän vuosituhannen menestyneimmät miesurheilijat yltäen molemmat mitaleille Kalevan kisoissa ja saaden myös maaotteluedustuksia. Jonna Välimaa juoksi uransa aikana nuorten sarjoissa kaikkiaan 18 SM mitalia, joista 10 oli kultaisia. Jonnan ohella 3 kilpailukautta seuraa edustanut ns. Voimakvartetti juoksi mitaleja SM kisoissa. Seuran täyttäessä 100 vuotta 10 vuotta sitten järjestimme maastojuoksun SM -kisat mutta valitettavasti omille urheilijoille ei sieltä menestystä tullut. Minna Haka-Risku palasi kilparadoille tämän vuosikymmenen alkupuolella ja Minnan jo aiemminkin komea SM-mitalien määrä on saanut jatkoa. Marianne Viitamaa on tämän vuosikymmenen ainoa yleisurheilun Suomen mestari voitettuaan kolme nuorten mestaruutta. Hiihtäjistä menestynein on tällä vuosituhannella Miia Suomela, joka juniorisarjoissa hiihti 2 SM mitalia. Unohtaa ei voi myöskään veteraanimestari Harri Mäkelää.

Miia Suomelan lopettamisen jälkeen seuran kovatasoisimmat hiihtäjät ovat jo nuorella iällä siirtyneen edustamaan muita seuroja, heistä pisimmälle on päässyt naisten maajoukkuehiihtäjä Katri Lylynperä.

Voimassa harrastettavien lajien määrä lisääntyi muutama vuosi sitten, kun seuraamme perustettiin koripallojaosto. Tällä hetkellä lajin harrastaminen on aktiivisinta naisten ja nuorten parissa.

Yleisurheilu on ollut seuran vahva laji koko sen toiminnan ajan. Seuraennätyksiä on seurattu vuosikymmenien ajan ja miesten seuraennätyksistä ainoa tällä vuosituhannella tehty on Mikko Viitamaan kuulaennätys 17,85. Naisten seuraennätykset on tilastoitu ensimmäisen kerran vuonna 1959. Naisten lajien määrä kasvoi huomattavasti viime vuosituhannen lopulla, joka myös osittain selittää, miksi ennätykset ovat tuoreempia kuin vastaavat miesten ennätykset.

Kirjoittanut: Pauli Pitkäkoski