Historiaa

Voiman urheilijoita potretissa vuonna 1909.

Voiman urheilijoita potretissa vuonna 1909.

Vammalan seudun Voima perustettiin kauppa-apulaisen Vilho Nummelinin aloitteesta 23.9.1908. Seura perustettiin aluksi VPK:n yhteyteen, jotta voitaisiin varmistaa harjoituspaikka uudessa VPK:n talossa, myöhemmin Seuratalossa. Vuonna 1917 seura irtautui VPK:sta itsenäiseksi seuraksi ja nimeksi otettiin Tyrvään Voima. Seuraavan kerran nimeä vaihdettiin 1960-luvulla. Vammalan kauppalan asukkaat olivat sitä mieltä, että kauppalan nimi pitää ilmetä seuran nimessä. Vuonna 1962 nimi vaihtui Tyrvään-Vammalan Voimaksi (TyVaVo). Uudelleen nimi vaihdettiin kuusi vuotta myöhemmin, kun Kiikan Riento ja Karkun Karku liittyivät Voimaan itsenäisinä ala-osastoina. Seuran nimeksi tuli koko laajentuneen alueen kattava Vammalan seudun Voima (VsV). Voiman muut itsenäiset ala-osastot ovat Kallialan Vesa, Kaukolan Taimi, Lopen Pojat, Salokunnan Urheilijat ja Sammaljoen Sampo.

Voiman päälajit ovat koko toiminnan ajan olleet yleisurheilu ja hiihto. Sen lisäksi on menestyksekkäästi harjoitettu nyrkkeilyä, jalkapalloa, pesäpalloa, voimistelua, painia ja suunnistusta. Emäseurasta ovat sitten aikain kuluessa irtaantuneet itsenäisiksi seuroiksi Vammalan naisvoimistelijat, Suunta Sepot ja Vammalan Palloseura – viimeksi mainitut 50 vuotta sitten. Seuran pitkän historian aikana on sen piiristä löytynyt lukuisia huippu-urheilijoita, urheilujohtajia ja yhteiskunnallisia vaikuttajia, sekä väsymättömiä toiminnan vetäjiä, valmentajia ja uurastajia, jotka toiminnallaan ovat tuoneet seuran nimeä yleiseen tietouteen. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin 1908 Yrjö Järvinen. Kun sekä hän että Vilho Nummelin muuttivat paikkakunnalta pois, oli ensimmäisen vuosikymmenen avainhahmo Aaro Rautajoki.

Urheilullista menestystä tuli jo seuran perustamisen alkuvuosina. 1911 Yrjö Taipale hämmästytti kaikki juoksemalla Tampereen SM-kisoissa pronssimitalit 5000m ja 10000m juoksuissa Hannes ja Tatu Kolehmaisen jälkeen. Yrjö Taipaleesta povattiin olympiajuoksijaa vuodeksi 1912. Hän muutti Tampereen Pyrintöön, mutta jäi katsastuksissa kyseisenä vuonna neljänneksi, eikä näin ollen selvinnyt edustajaksi olympialaisiin. 1913 Yrjö Taipale palasi takaisin kotiseuraansa ja juoksi muun muassa 5000m aikaan 16.19,5. Toinen merkittävä urheilija ensimmäisinä vuosina oli pikajuoksija Sakari Kiuru, joka teki lähellä Suomen ennätyksiä olevan tulossarjan 100m 11.4, 200m 23.8, 400m 54.4 ja 110m aitajuoksu 17.0.

Kansalaissodan johdosta seuran toinen vuosikymmen oli melko hiljainen. Merkittävimpiä urheilijoita olivat Heikki Varsta ja Yrjö Sipilä. Vuonna 1930 oli puheenjohtajana O. R. Bäckman, myöhemmin eversti ja marsalkka Mannerheimin adjutantti. Hänen toimestaan aloitettiin kuuluisa seuraottelu: Triangeliottelu, Voiman, Lauttakylän Lujan ja Kokemäen Kova-Väen kesken. Tätä Suomen vanhinta vielä käytävää ottelua on sotavuosien taukoa lukuun ottamatta käyty tätä kirjoitettaessa jo 66 kertaa.

Esko Isotalo

Reino Saloniemen 80-vuotishistoriikin pohjalta.

Comments are closed.